Seurassa tulee kaltaiseksi

Ihmisen persoonassa on monia puolia. Kukaan ei ole yksiselitteisesti yhden ainoan lokeron asukki, vaan meissä kaikissa asuu pieni juppihippipunkkari tai muu vastaava kombinaatio. Tämäkin on yksi syy sille, miksi tarvitsemme useita erilaisia kavereita. 

Pohdin viime vuonna, miksi viihdymme yhdenlaisten ihmisten kanssa ja toisenlaisten kanssa emme. Myöhemmin pohdittiin myös ikäkysymyksiä. Nämä molemmat liittyvät siihen, miksi etsiydymme tiettyyn seuraan. Joskus saattaisi kuitenkin olla fiksua etisiytyä ihan erilaiseen seuraan kuin aiemmin!

Jos hengaa koko elämänsä yhdenlaisessa seurassa, saattavat muut persoonan puolet jäädä liian vähälle huomiolle. Ihmiselle tekee hyvää vaihtaa välillä olemisen tapaa, kokeilla muita minuuksia ja tutkia missä tuntee olonsa kotoisimmaksi. Itsestään voi löytää myös ihan uuden persoonallisuuden, jos antaa sellaiselle sopivasti tilaa ja hyvää seuraa.

Kuva: Maija Lumme

  
Olemme kaikki erilaisten roolien vankeja. 

Allekirjoittanut on akateemisena isosiskona ja hivenen nörttinä lukutoukkana juuri tällaisten lokeroiden oma. Mutta kun persoonani eri puolet huutelevat itsestään, hakeudun sellaisten ihmisten seuraan, joiden seurassa saan olla sitä, mitä sillä hetkellä kaipaan. Olipa se sitten korkokengissä liitelevä yökerhoperhonen tai konsertissa moshaava heviletti.

Joskus on vaikea olla jotain uutta, vaikka sisimmissään haluaisi. Oma persoona ei ehkä ole se kaikista rohkein tai vilkkain tai puheliain tai spontaanein. Jos kuitenkin etsiytyy sellaiseen porukkaan, jossa kaipaamansa piirteet ovat parhaimmillaan, porukan mukana uusien puolien kehittäminen on helpompaa.
  
Anna siis seuran tehdä kaltaisekseen!