keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Miten saa kavereita, osa 5

Jos haluat, että tuntemattomat ihmiset alkavat jutella kanssasi kadulla, lainaa koira. Tai vauva. Koiran lainaaminen on parempi idea, kuin vauvan lainaaminen ja ehdottomasti tilapäisempi ratkaisu kuin koiran ostaminen. Suosittelen valitsemaan koiran, joka ei aiheuta pelkoa lainaajassa eikä ympäristössä ja jonka hallinta on varmaa. Ehkä myös sellainen, jollaisen itsekin kuvittelisi haluavansa. Kaikista parhaimman lopputuloksen saa koiranpentua lainaamalla. Mutta ellei valinnanvaraa ole, mikä tahansa lähipiiristä löytyvä nelijalkainen toimii.

Olen ollut mukana lenkittämässä useampaakin eri koiraa ja joka kerta olemme pysähtyneet matkalla jorisemaan jonkun vieraan kanssa ummet ja lammet. Joskus kyseessä on toinen koiranomistaja, joskus muuten vaan koirista pitävä ihminen, joka polvistuu luvan saatuaan lutustelemaan, heittäen välillä asiaankuuluvia kysymyksiä myös omistajalle. Johtopäätelmä: ihmiset lähestyvät helpommin koiraa kuin ihmistä. Johtopäätelmä 2: ihmiset juttelevat mieluusti ihmisille jostain helposta aiheesta, eli koirasta.


Koiran lenkittäminen on jokapäiväistä hommaa, eikä ketään voi aina huvittaa tehdä sitä. Olettaisin, että koirien omistajat olisivat mielissään, jos joku tarjoutuisi toisinaan viemään koiran pitkälle lenkille, niin että omistaja saisi puuhata jotakin muuta. Enkä minä ainakaan laittaisi pahakseni, jos oma koirani toimisi avustustehtävissä ystävystyttäjänä. Olettaen siis, että minulla olisi koira.

Tietysti koiranomistajan pitää voida luottaa lenkittäjään, eikä lainattua koiraa tietenkään saa kohdella pelkkänä ihmiskontaktien välineenä. Mutta jos yhdellä koiran lainaamisella saadaan hyvä mieli sekä koiralle, lenkittäjälle että omistajalle, ei voi olla ihan poskettoman huono idea. Vai voiko?

Se vielä sanottakoon, että jos tietää saavansa koiran suosiolla kiinni ja koiran käyttäytyvän hyvin, kannattaa koira viedä koirapuistoon. Koirien juostessa pitkin ja poikin, ei omistajilla (tai lainaajilla) ole oikeastaan mitään muuta tekemistä, kuin keskustella keskenään. Mahtava huomaamattoman ystävystymisen formaatti.

Lainaisitko sinä koiran? Entä lainaisitko koiraasi?

2 kommenttia:

  1. Olen usein miettinyt juuri tätä, koiran lainaamista tutustumistarkoituksessa. Että pitäiskö koittaa. Kuitenkin olen aina päässyt nopeasti teoriatason pohdinnasta käytännön pohdintaan: miksi haluaisin tutustua koiran kautta ihmisiin, jos itse en ole koiraihminen? :-D

    VastaaPoista
  2. Tuomas, niin totta. Ehkä tämä toimii vain niille, jotka pitävät koirista, mutteivät omista omaa. Mutta jos silti päätät kokeilla, niin raportoi ihmeessä tuloksista!

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails